Paikkatietoon liittyy erityisen käytännöllisiä argumentteja. Ilmainen suoja eksymistä vastaan, näennäisen tasapuolinen saatavuus ja kohtelu houkuttelee välttämään vasta-argumentteja. Ja toden totta, avoimesti ojennettu anteliaisuus luo riippuvuutta, joidenkin termistöjen mukaan koheesiota tai yksimielisyyttä. Neuvoja, reittejä ja ohjeita antamalla, ja omimalla, omistamalla niiden tuottamisen ja jakelun tuotantoketjut, tietyt toimijat voivat vahvistaa valta-asemaansa ja näennäisestä hyödyn vastaanottamisesta hullaantunut yleisö institutionalisoi vaikutuskanavat sekä torjuu tehokkaasti kilpailijoiden lähestymispyrkimykset. Paikkadatasta ja sen käsittelyyn soveltuvista tietojärjestelmistä muodostuu näin modernin vallanpidon vaikutuspiiri, mutta myös sen osa sen identiteettiä, rajoja ja niiden turvaamista.

Reittien automaattinen tuottaminen tallennetusta, kerätystä tai muulla tavoin johdetusta paikkadatasta sekä siihen littyvästä oheisdatasta tuo geografisen tietojärjestelmän kokonaisuuteen uutta dynamiikkaa ja ulottaa sen karttatiedon vaikuttavuuden pidemmälle siitä että miten asiat on, mitkä ovat niiden keskinäiset suhteet ja identiteetit. Reittien laskennallisuuden korostaminen osana geografisen tiedon käsittelyjärjestelmää lujittaa tietyn poliittis-ideologisen valinnan asemaa osana ihmisen ja yhteisön elämää. Geografisen tiedon käsittelyn ja tässä tapauksessa siitä johdetun reitti- ja neuvontatoimintojen rooli muuttuu siis pelkästään yhdestä näkökulmasta katsottuna teknisestä, ensimmäisen asteen valtapolitiikasta kohti kolmatta, radikaalia, ideologista valtarakennelmaa ja sen vahvistamista.

Paikkadata ja geografiset tietojärjestelmät luovat ja ylläpitävät näin ideologisia ja toiminnallisia kokonaisuuksia, joita vahvistaa erilaiset käytännöllisyydellä perustellut ratkaisut. Näennäisen ilmaiset palvelut vahvistavat imperialismia ja tietynlaisia sosiaalisia ja poliittisia valintoja sekä ratkaisuja. Geografisiin järjestelmiin nykyaikana liittyy myös vahvasti globaali ulottuvuus, joka leimaa erityisesti niihin sisäisesti liittyvää epäpoliittista vaikutusvaltaa. Alati läsnä oleva ja kaupankäyntiin tiukasti integroitu yhtenäinen globaali maailma, kartoitettuna viimeiseen millimetriin ja vahvistettuna tietojärjestelmän vankkumattomalla tyrannilla, josta on argumentaatiovoima ja poliittisuus irroitettu pois, tämä vallanpidon sumuverho ja kulissit toimivat paitsi globaalin alistamisen välineistönä, myös pinnallisemmin määrittävät olemista ja vahvistavat talouspolitiikan kautta olemassaolevia “etulyöntiasemia”.

Koko maailman kattava ja ulkoavaruuteenkin ulottuva todellisuuden hallintamekanismi ottaa totalitaristisella tavalla ihmisen risteyskohdat omakseen. Ihmisen rooliksi globaalin tyrannin ja totalitaristisen tietokanta-hallinnon alla jää elämänsä risteyskohdissa palata kuin hattu kourassa näppäilemään ruutuja ja kumartumaan lujemmin kiinni yksinapaiseen järjestelmään. Vailla todellista vaihtoehtoa, mahdollisuutta monenkirjavaan menemiseen, globaali geografinen tietokantatyranni määrittää korttelit ja kadunkulmat, sekä olemisen hienojakoiset piirteet kaikkialla. Vai määrittääkö – joutuuko globaali tietokantafasismi vastahankaan muiden pyrkimysten kanssa? Muodostuuko yksinapaisen globaalin geografian tilalle monitahoinen, monenkirjava ja kulttuurisesti rikastuttava geografioiden ekosysteemi?