Geografisen tiedon käsittelyjärjestelmän ehkä tärkeimpiä tukirakenteita on toimiva ja tehokas tietorakenne sekä tallennus- ja saatavuusmekanismit. Tämän kaiken tulee luonnollisesti kestää globaalisti vaihtelevat tulkintakulmat, mutta silti olla ajallisesti ja kontekstuaalisesti riippumattomia, jotta niiden keskinäiset operaatiot voivat tuottaa stabiileja lopputuloksia – ja siten käytännöllisen järjestelmän. Yksi ehkä tunnetuimmista avoimen lähdekoodin projekteista tällaisen tietomalliston ja rakenteen toteuttamiseksi tuo PostgreSQL tietokanta ja erityisesti sen PostGIS laajennus joka tuo tietokannan rakennemäärittelyiden ja sisäisten operaatioiden ulottuville natiivit, sisäänrakennetut, paikkadatan tietorakenteet (engl. GIS = Geographic Information Systems). Tämä on tietysti vain yksi esimerkkiprojekti, mutta tarjoaa hyvän lähtöpisteen asiasta kiinnostuneelle opiskelijalle tai sovelluskehittäjälle.

Mikään geografinen data ei ole absoluuttista, ja kuinka ollakaan, kuten tiedetty, käsitykset ajasta ja paikasta ja paikkojen välisistä suhteista vaihtelevat. Lisäksi näiden merkityksistä niihin liittyviin operaatioihin on maailmassa monenlaista perinnettä. Paikkadatan sisäisten operaatioiden on välttämättä sovellettava jonkinlaista aikakäsitystä, mutta myös projisoitava ajalliset ilmaisut käyttäjän ymmärtämään kalenteri- ja kellostandardiin. Erityiseksi huolestumisen aiheeksi onkin sovelluskehittäjien piirissä noussut kansainvälisen päivämäärärajan ylittäminen. Kuten sanottu, kalenterit ja aikakäsitykset ovat eläneet omaa aikaansa, eikä liene sattumaa, että kansainvälinen päivärajavyöhyke on tullut sijoitetuksi harvinaisemmille seuduille kuin vaikkapa Atlantille tai Välimerelle. Vaikka paikkatiedon käsittelyjärjestelmät, joilla on hallussaan riittävän kattava data metatietoineen kustakin paikasta tarjoaa toimivan välineistön myös päivämäärärajan ylittäviin operaatioihin, toiminee se hyvänä esimerkkinä “vanhan maailman” ja globaalin yksinapaisen tietomallin välillä.

Paikkadatan mallinnusmuodot ja operaatiot palvelevat hyvin teollisuuden ja talouden tarpeita –siihenhän ne ovat alun perin luodutkin. Lentolippujärjestelmät, aseteollisuus, liikenne, ihmisten seuraaminen, matkapuhelinverkot, kaikki omalla tavallaan soveltavat tätä mallistoa joka sanoo edustavansa todellista ja kovaa faktaa, mutta jonka tulkinta on tietysti vain vaillinainen sekä sisältää samalla vahvoja sosiaalipolittisia implikaatioita. Nämä implikaatiot eivät välttämättä liity suoraan tai ainoastaan mittatarkkuuteen. Toimiva ja uskottava paikkatietojärjestelmä ja tietomallisto on vahva vallan symboli, joka toimii paitsi pelotteena myös vastustaa tehokkaasti vasta-argumentteja tai radikalismia. Globaalissa muodossaan se edistää tiettyjä poliittisia etuja ja hunnuttaa globaalien Foucaultilaisten tornien aseman pelotteena. Voinee hyvin käydä niinkin päin, että kuohuva radikalismi tuottaa elinvoimaisen vasta-argumentin globaalille yksinapaiselle tyrannille. Päivämääräraja, aikaan ja paikkaan liittyvät tietorakenteet, ovat tässä oleellisessa, mutta toissijaisessa roolissa.