Geografia voi tuoda valoa pimeyteen

Tietoverkkojen katvealueet muodostavat erityisen ongelmapaikan vallanpidolle. Siinä missä entinen vanha valtio pääsi kääntämään jokaisen kiven kuin tuosta vaan, jossei aivan helposti niin ainakin pienellä yrittämällä, uusi kybertila toi useita notkoja ja kanjoneita, joissa ei päivä paista eikä koppalakkeja näy. Geografiset tietojärjestelmät ennen kaikkea omaavat kyvykkyyden tuon pimeyden hälventämiseen. Vaikka häiventäminen olisi vähemmän todellista kuin miltä näyttää, voi automatisoitu paikkojen hallinta ja niihin liittyvien tietojen tehokas yhdisteleminen tuoda esiin sellaisen hallittavuuden tason johon vanha paperikartta aikoinaan omassa ympäristössään kykeni. Kyse ei ole kybertilan nivomisesta tiukasti kiinni vanhaan maantieteeseen, kuten eräät menneen maailman kansallissosialistiset ja militaristiset hallinnot Euroopassa ovat pyrkineet romanttisessa kaihossaan kohti menneisyyttä väittämään. Kyse on siitä, että kybertilan geografia kaipaa paitsi automatisoituja paikka- ja dynamiikkatiedon käsittelyjärjestelmiä, niin myös valtaoikeuksien rajoitteita, rituaaleja ja paikallisia identiteettejä. Yksi ainoa globaali todellisuus, yksi geografia ja sitä hallitseva tietojärjestelmä, vailla kohti kohtuullisuutta viettävää tendenssiä luo vain yhden suuren varjon ja epävakautta. Tällainen suuri kompleksi innostuu liikaa omista kyvyistään, kuten on jo tiettävästi päässyt käymään, ja sen röyhkeät ulostulot liittyen tulevaisuuden hallitsemiseen, aikamatkailuun jopa ja omiin kykyihinsä parantaa sairaat ennalta, sokaisevat sen itsensä silmät, mutta vievät monet myös mukanaan. Sellaista on moderni kyberajan geografia ja automaattinen tietojenkäsittely.

Pimeät verkon katvealueet, joissa kerrottiin myytävän huumeita ja aseita, joissa moraalittomuus rehoittaa ja riettaat bakkanaalit jatkuvat aamusta iltaan, nämä verkon katvealueet (eng. Dark web) saivat äkkiä huutia kun globaalin kybertilan geografian määrittelijät lähtivät sotaretkelleen ympäri maailman. Vapaus joutui kuritushuoneeseen, se sama vapaus joka toisaalta loisti sitä kahlitsemaan tulleiden symboleissa – ei ollutkaan kyse vapaudesta, vaan vapauden hallitsemisesta. Vain suitsittu vapaus on aitoa vapautta, vai onko? Ehkä tärkeintä on vain muistaa, että vallanpito, niin muodoin myös kybertilassa, liputtaa itsensä aina kaunein lupauksin ja termein. Todellisuus on tietysti toista luokkaa. Vapauden nimissä on ennenkin ohjuksia ammuttu, vaikkei sillä vapauden kanssa merkittävässä määrin olekaan mitään tekemistä. Samoin globaalin geografisen datan käsittely tuo liput heiluen vapautta ja valoa pimeyteen, vaikka perimmäinen tavoite on lujittaa ja julistaa tietyn valtarakenteen mandaattia ja myöntyväisyyttä hallittavien keskuudessa. Globaali kybertilan ja kyberajan geografia ja tiedon käsittely luo näennäistä vapautta ja valoa, jotta pimeiden katvealueiden, pornon ja pokeripelien, hakkerien ja tietomurtojen, alati vaanivat vaarat pysyvät poissa.